Etnisistä keittiöistä rakastan eniten intialaista - matka Intiaan on kuitenkin edelleen haavelistalla. Missään päin maailmaa en kuitenkaan ole pettynyt intialaiseen kasvisruokaan.

Lopetin valkoisen ja punaisen lihan - kalaa ja äyriäisiä lukuun ottamatta - syönnin 1990-luvun alussa eettisistä ja terveydellisistä syistä.

Unelmien päivä alkaa tuoreilla hedelmillä, kuten alla olevassa kuvassa. Lasissa EI ole punaviiniä, vaan kiinanruusun terälehdistä tehtyä karkadeeta, jota Egyptissä nautitaan sekä kuumana että kylmänä, sokerilla ja ilman. Erinomaisen virkistävä juoma!

Turkkilaisen kahvin valmistamisen olen (olosuhteiden pakosta) opetellut. En kuitenkaan suostu valmistamaan sitä jokaiselle juojalle eri tavoin sokeroituna, kuten montenegrolainen tuttavani, joka tarvitsee kahvinkeittoon perheelleen neljä eri kannua.

Nämä kahvikupit seilaavat lautalla Istanbulilaisessa laivassa Euroopasta Aasiaan Bosborinsalmella. Salmi siis jakaa Istanbulin kaupungin Europpaan ja Aasiaaan.

Teehetki beduiinien luona ja auringonlasku Siinain autiomaassa on yksi mieleenpainuvimmista matkaelämyksistäni. Istuessani aavikolla teetä siemailemassa kommentoi tuntematon rouva: "Beduiini on palannut asuinsijoilleen."