Oman kolumnit

Omanin sulttaanikunnassa on helppo kuvitella astuneensa sisään tuhannen ja yhden yön ilmapiiriin. Maa ei turhaan ylpeile aidolla arabialaisella kulttuurillaan, joka on kyetty säilyttämään elinvoimaisena viime vuosikymmenien modernisoitumisesta huolimatta. Omanin valtionuskonto on islam, mutta ulkomaalaisilla siirtotyöläisillä on oikeus harjoittaa omaa uskontoaan ja rakentaa kirkkoja ja temppeleitä.

Nykyistä modernia Omania voidaan pitää maan hallitsijan, sulttaani Qaboosin luomuksena. Sulttaani Qaboos bin Said al Said otti vallan isältään vuonna 1970, vain 30-vuotiaana. Tuolloin Oman oli ulkomaailmalta suljettu, ja maan on kuvailtu eläneen lähes keskiaikaa. Valta on ollut ja on edelleen tiiviisti sulttaanin käsissä. Hänen titteliensä lista on pitkä: sulttaani, pääministeri, armeijan ylipäällikkö, pääministeri, puolustusministeri, ulkoministeri ja talousministeri. Sulttaani Qaboos myös nimittää kaikki hallituksen ministerit.

Sulttaanin apuna maan hallinnossa toimii lähinnä muodollisen neuvonantajan roolissa kaksikamarinen eduskunta, jonka ylähuoneessa, valtioneuvostossa, on 57 sulttaanin nimittämää jäsentä, heistä 8 naisia. Parlamentin alahuone on vuonna 1991 perustettu neuvoa antava neuvosto, jonka 83 jäsentä valitaan neljäksi vuodeksi vaaleilla. Viimeksi vuonna 2003 kansa valitsi alahuoneeseen ainoastaan kaksi naisedustajaa.

Naisten asema Omanin sulttaanikunnassa määräytyy pitkälti islamin laista, shariasta nousevasta tulkinnasta ja kulttuuriperinteestä. Työikäisistä naisista ainoastaan viidesosa on ansiotyössä. Vuonna 2004 sulttaani Qaboos nimitti maahan ensimmäisen naisministerin vastuualueenaan koulutuskysymykset.

Omanilaisten kansalaisoikeudet on määritelty niin sanotussa peruslaissa, joka periaatteessa takaa kummallekin sukupuolelle tasapuoliset oikeudet. Naisen asemaa yhteiskunnassa, perhe-elämää ja avioliittoa säätelee kuitenkin islamilainen tuomioistuin. Omanilainen nainen ei esimerkiksi saa matkustaa ulkomaille ilman puolison tai miespuolisen sukulaisen kirjallista lupaa.

Sulttaani Qaboos on parantanut merkittävästi naisten asemaa ja oikeuksia yhteiskunnassaan. Ennen vuotta 1970 naisilla ei ollut oikeutta koulutukseen. Vuonna 1984 omanilaisista naisista ainoastaan 15 % oli luku- ja kirjoitustaitoisia. Nykyisin lainsäädäntö takaa kaikille yhtäläiset oikeudet koulunkäyntiin. Peruskoulutus on ilmaista, mutta vapaaehtoista. Naisten lukutaitoisuus on edelleen huomattavasti miehiä alhaisempaa, 65 % naisista ja 82 % miehistä on luku- ja kirjoitustaitoisia. Kuitenkin naisten osuus yliopisto-opiskelijoista maan ainoassa, sulttaani Qaboosin perustamassa ja hänen nimeään kantavassa yliopistossa on noin 50 prosenttia. Viidennes ulkomailla opiskelevista omanilaisista on naisia. Naisella ei kuitenkaan ole itsellään valtaa päättää opiskelustaan tai työurastaan, vaan päätös on perheen miespuolisten jäsenten käsissä.

Omanilaisten pukeutumista ei säätele laki vaan perinteet. Miehet pukeutuvat virallisissakin tilaisuuksissa valkoiseen dishdasha-kaapuun ja sandaaleihin. Pää on peitetty joko kirjaillulla lakilla tai sen päälle turbaaniksi kiedotulla puuvillahuivilla. Asuun kuuluu vyötärölle vyötetty koristeellinen hopeinen käyrä miekka sekä puinen sauva. Sosiaalisesta statuksesta kertoo ainoastaan ehkäpä silmälasien kehykset, rannekello, sormukset tai kaavun taskusta pilkistävä arvokynä. Omanilaiset naiset pukeutuvat värikkäisiin peittäviin vaatteisiin, jotka kodin seinien ulkopuolella verhotaan mustalla kaavulla ja huivilla.

Sulttaani Qaboos on modernisaatiopyrkimyksillään saavuttanut laajan kansansuosion. Häntä pidetään oikeamielisenä ja hyväsydämisenä miehenä. Sulttaanikuntaan mahtuu kuitenkin myös soraääniä, sillä alkuvuodesta 2005 Omanissa pidätettiin sata miestä, joita syytettiin vallankaappausyrityksestä. Kesäkuussa sulttaani Qaboos armahti 31 syytettyä, joiden oli todettu ainoastaan levittäneen uskonnollista materiaalia.

Sanan- ja lehdistön vapaus on Omanissa hyvin rajoitettua. Omanilaiset ovat huolissaan siitä, ettei 65-vuotias hallitsija ole vieläkään avioitunut ja hankkinut perillistä sulttaanikunnalleen. Sulttaani Qaboosin julkinen arvostelu on ankarasti kielletty.

Omanin sulttaanikunta uskoo turismiin

Arabian niemimaan koillisosassa sijaitseva Oman on arabimaailman vanhin itsenäinen valtio, joka on avannut ovia ulkomaailmaan vasta parin vuosikymmenen ajan. Matkailuelinkeino on maassa vielä melko nuori, mutta voimakkaassa kasvussa. Öljy- ja maakaasuvaroilla vaurastunut Oman on asettanut turismin tärkeimmäksi strategisen kasvun sektorikseen. Maan turistiministeriö juhli vastikään yksivuostissynttäreitään.

Vuonna 2004 Omanissa vieraili noin puolitoista miljoonaa ulkomaalaista, joista matkailijoita oli vain kolmannes. Viidesosa ulkomaalaisvieraista tuli Euroopasta, yli puolet muista arabimaista. Matkailuelinkeino tuotti Omanin sulttaanikunnalle viime vuonna 3,5 miljardia dollaria, ja matkailutuoton uskotaan kasvavan viiden prosentin vuosivauhtia.

Omanin vetovoimaan uskovat myös kansainväliset sijoittajat. Kesäkuun alussa Omanin sulttaanikunnassa juhlittiin kokonaisen uuden matkailun ympärille keskittyvän kaupungin, Blue City- rakennusprojektin käynnistymistä. Koko Persianlahden suurimmaksi mainostetun projektin budjetti on 15 miljardia USD:a. Hankkeen päärahoittaja on kansainvälinen Oppenheimer- sijoitusyhtiö.

Blue Cityn projektisuunnitelmat päihittävät jopa Yhdistyneiden Arabiemiraattien taatelipalmun ja maailmankartan muotoon rakennettavat keinotekoiset saariryhmät. Kymmenen vuoden kuluessa osin meren päälle yhteensä 35 neliökilometrin laajuudelle kohoava Sininen Kaupunki tarjoaa yöpymis- ja asuintilat 200 000 ihmiselle. Alueelle on suunnitteilla hotellien ja asuinrakennusten lisäksi myös sairaala, oppilaitoksia, ostoskeskuksia, satama ja merivesiakvaario sekä amfiteatteri.

Matkailijoille Omanilla on paljon tarjottavaa ilman Sinistä Kaupunkiakin. Vuoristoinen ja aavikkoinen maa kätkee sisäänsä lukuisia keitaita ja aitoa arabialaista tunnelmaa henkiviä pieniä sisämaan kyliä ja kaupunkeja linnoituksineen. Merenrantaa Omanilla on parin tuhannen kilometrin verran. Tällä hetkellä matkailu keskittyy lähinnä pääkaupunkiin Muscatiin, jonka läheisyydessä sijaitsee myös valtaosa maan hotelleista, jotka tarjoavat nykykapasiteetillaan 6 000 vuodepaikkaa.

Arabimaaksi Oman vaikuttaa yllättävän hyvin organisoituneelta ja siistiltä maalta. Suosittuna matkailu- ja ostosparatiisina tunnettuun naapurimaahansa Yhdistyneisiin Arabiemiraatteihin verrattuna Oman on huomattavasti moni-ilmeisempi maa, jossa paikallinen arabikulttuuri on kaikkialla läsnä. Toisin kuin Emiraateissa, Omanissa matkailija pääsee myös kosketuksiin paikallisväestön kanssa, vaikkakin maan kolmesta miljoonasta asukkaasta 16 % on vierasmaalaisia siirtolaisia. Suurin osa Omanin ulkomaalaisväestöstä on peräisin Aasian maista, erityisesti Intiasta. Silti Omanissa kuulee enemmän maan virallista kieltä, arabiaa, kuin urdua tai Intian murteita.

Rikkaudessa ja loistossa Omanin sulttaanikunta ei kykene kilpailemaan varakkaampien arabimaiden kanssa. Kuitenkin Omanilla on luonnon kauneuden ja rikkauksiensa lisäksi jotain millä ylpeillä: pääkaupungissa Muscatissa maan hallitsijan, Sultaani Qaboosin nimeä kantava moskeija on maailman neljänneksi suurin. Moskeijan pinta-ala on 40 000 neliömetriä ja sen muurien suojissa mahtuu rukoilemaan jopa 20 000 ihmistä. Moskeija valmistui vuonna 2001 ja tuli samana vuonna noteeratuksi Guinnessin ennätysten kirjaan maailman suurimman yhtenäisen maton omistajana. Maton valmistaminen kesti neljä vuotta, ja pinta-alaltaan 4200 neliömetrin matto on yhdistetty 58 eri palasta. Maton yläpuolella moskeijan kupolissa 40 metrin korkeudessa riippuu maailman suurin kristallikruunu, jossa välkehtivät Swarovski-kristallit. Naapurimaan hallitsija Sheikki Makhtum pistää kuitenkin paremmaksi. Yhdistyneiden Arabiemiraattien pääkaupunkiin Abu Dhabiin ensi syksynä valmistuva moskeija on maailman suurin. Sulttaani Qaboosilla lienee seuraava valttikortti jo valmiina dishdasha- perinneasunsa helmojen kätköissä.