AUTION AAVIKON LOMAPARATIISI

Kairon melun ja saasteiden jälkeen Siinain niemimaan hiekka-aavikolle rakennettu lomakylä tuntuu aluksi paratiisilta, vaikkei valkeine rakennuksineen ja kirkkaissa väreissä hehkuvine kukkaistutuksineen juurikaan poikkea vaikkapa Kanarian saarten vastaavista.

Egyptin Punaisen meren lomakohteet Hurgada ja Sharm el Sheik ovat monille suomalaisillekin tuttuja rantalomakohteita ja kirkkaan meriveden upeiden korallien vuoksi maailmankuuluja sukelluslomakohteita.

Länsituristien kaikkoamisesta kaikkialta arabimaista ja Lähi-idästä on uutisoitu näyttävästi jo pitkään. Suomalaiset matkanjärjestäjät ovat pienentäneet Egyptin rantakohteidensa kiintiöitä tuntuvasti. Pelkästään Sharm el Sheikissä on kymmeniä hotelleja ja bungalow –lomakyliä, joista osa on kokonaan suljettu, osa palvelee vähälukuisia asiakkaitaan alehinnoin parhaimpana sesonkiaikana marras- joulukuussa.

Hilton –konsernin rantalomakylän ranskan-, italian-, englannin-, espanjan- ja venäjänkielinen esite muistuttaa laajasta suosiosta. Hotelli on tällä hetkellä  kymmenen seuramatkanjärjestäjän listoilla, joista  kahdeksassa asiakkaita palvellaan venäjäksi, yhdessä italiaksi, yhdessä saksaksi.

Punaisen meren rantalomakohteisiin tullaan nauttimaan auringosta ja merestä. Kulinaristille paikka ei ole paratiisi tuoreita merenherkkuja lukuun ottamatta. Muutamaa päivää pidemmällä lomalla vaihtelu virkistäisi.

Kairoon verrattuna Sharm el Sheik tuntuu neutraalilta, hajuttomalta, värittömältä, mauttomalta jopa steriililtä paikalta ja on vaikea tajuta olevansa Egyptissä. Edes egyptiläisen ravintolan tutut herkut eivät tuo lohtua koti-ikävään. Ehkäpä sain maistella yleiskansalliseen turistimakuun fuusioitua herkkuani.

Ainoastaan hotellialueen nurmikentän takaa loistava aavikko ja rosoiset vuorenseinämät viestivät autiomaan tunnelmaa. Kiskurihintaan pääsisi siemailemaan teetä kapitalisoituneeseen beduiiniyhteisöön, jossa islamin kuvakieltoa saa rikkoa muutaman dollarin maksua vastaan.

Raamatun maisemat – ja perimätiedon mukaan jopa palanen Mooseksen edessä palanutta pensasta sijaitsevat päivämatkan päässä Pyhän Katariinan luostarissa, joka on kristikunnan vanhin edelleen toiminnassa oleva luostari.

Luostarin vierellä kohoaa  Jebel Musa, Mooseksen vuori, jonka huipulla pyhiinvaeltajia odottaa 2300 metrin korkeudessa sekä pieni kristillinen kappeli että muslimien moskeija. Juuri tällä Siinain vuorella Mooseksen uskotaan saaneen Jumalalta 10 käskyä Israelin kansan erämaavaelluksen aikana. Vuori on tärkeä pyhiinvaelluskohde myös juutalaisille.

Rannan meren kohinan katkaisee läheiselle lentokentälle laskeutuvien suihkukoneiden jylinä. Tunnen syvää myötätuntoa niitä turisteja kohtaan, jotka lähtevät  Siinain niemimaan rauhasta  matkanjärjestäjien tarjoamalle rankalle päivämatkalle Kairon meluisaan ja likaiseen kaaokseen. Tunnen myös syvää kiitollisuutta siitä, että ”suoritin” Egyptin pakolliset turistikohteet jo kymmenisen vuotta sitten  – ja olen nyt saanut elää  ja havainnoida todellista maan arkea.

Hotellihuoneen television englanninkieliset TV- kanavat  jauhavat edelleen taukoamatta Afganistanin ja Lähi-idän tilannetta. Suomalaisten tuttavien huolestuneet viestit  Egyptin turvallisuustilanteesta tukkivat välillä kännykän.

Matkaseuralaiseni kanssa toteamme sarkastisesti yhteen ääneen: Kaikesta huolimatta Kairossa on turvallisempi olo kuin tässä ”länsimaisen hapatuksen ilmentymässä”, joka takuulla olisi Kairoa kiinnostavampi kohde ääriryhmien aseellisille terrori-  iskuille.