Kreikassa olen kierrellyt useita kertoja pienillä saarilla ja mantereen puolella Kavalassa ja Thessalonikissa sekä Ateenassa. Maaseudun kiireettömyys ja karu kauneus lumoaa joka kerta uudelleen ja 'horiatiki salata' eli fetajuustosalaatti ei ole missään muualla niin maukasta!

Patmoksella kuvasin muutakin kuin pyykkejä. Varsinainen kohteeni oli vuorenhuipun luostari, jossa Johanneksen uskotaan kirjoittaneen Ilmestyskirjan. Luostarista katsottuna lahdenpoukama muodostaa selkeästi kreikkalaiset kirjaimet alfa ja omega, alku ja loppu, jonka Johannes kirjoittaa Jeesuksen vertauksena kirjansa alkuun.

Sininen ja valkoinen ovat myös Kreikan värit.

Peloponnesoksella ajellessa ei heinäkuun helteessä juurikaan näkynyt pilviä - tätä vaikuttavaa pilvimuodostelmaa lukuun ottamatta. Eteen päin ajaessa tosin paljastui, että kyseessä olikin metsäpalosta nouseva savupatsas.

Auringonlaskun ihailemiseen en koskaan kyllästy. Tässä kuvassa aurinko laskee Thassoksen saaren kalastusveneiden taakse.

Teneriffalla tein elämäni ensimmäisen kerran tuttavuutta torakoihin - isoja tulitikkuaskin kokoisia  otuksia oli huoneistohotellini huoneessa runsaasti.  Kanarian saarilla olen aina pyrkinyt vuokra-autolla pakoon turisteja pursuavia keinotekoisia lomakyliä - ja löytänyt ainakin maaseudun rauhaa. Teneriffan Canjanasin kansallispuiston kuumaisemissa on kuvattu myös tieteisfilmejä. Parasta Kanarian saarilla on ehdottomasti aurinko!