1.Hymy viestii hyvistä käytöstavoista (HS 19.10.2003)
2. Ymmärrys ja arvostus ovat kansainvälisyyden perusteet
Hymy viestii hyvistä käytöstavoista
Eero Ahonen totesi mielipidekirjoituksessaan (HS16.10) joidenkin liioittelevan suomalaista synkkämielisyyttä. Ahonen oli tavannut matkoillaan yhtä hymyttömiä ihmisiä niin Helsingissä kuin Lontoossa ja Tukholmassakin.
Hymy on osa hyvää ja muita huomioivaa käytöstä kaikissa arjen vuorovaikutustilanteissa, samoin kuin siisti ja huoliteltu ulkoinen olemuskin. Vanhemman sivistyksen kulttuurimaaperällä Euroopassa liikkuessaan suomalainen antaa helposti itsestään tylyn ja tyylittömän kuvan synkkyydellään ja puhumattomuudellaan. Esimerkiksi hississä tai naistenhuoneessa on kohteliasta tervehtiä vastaantulijaa ainakin pienellä hymyllä ja nyökkäyksellä – suomalainen jää hämmentyneenä miettimään, pitäisikö hänen tuntea outo hymyilijä. Vakavamielistä kansaamme on vuosisatoja kasvatettu elämäniloa torpedoivilla sananlaskuilla: ”Kell onni on, se onnen kätkeköön” ja ”Mies tulee räkänokastakin, muttei tyhjän naurajasta.” Kirjoittamattomana sääntönä tuntuu olevan, että vain lapsille ja koirille saa hymyillä julkisella paikalla. Hymy tekee hyvää jokaiselle! Kaikki kansanviisaudet eivät suinkaan jouda perinnearkistoon: ”Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!”
Ymmärrys ja arvostus ovat kansainvälisyyden perusteet
Anna Nyberg vastasi (HS 24.10) mielipidekirjoitukseeni korostaen hiljaisuutta ja rauhallisuutta kansallisena voimavaranamme. Olen samaa mieltä. Lisäksi Suomessa ja suomalaisuudessa on arvokasta etenkin puhdas luonto, vuodenajat ja sitkeä yritteliäs luonne. Eri kulttuureissa arvostetaan erilaisia asioita, mutta kanssaihmisten luonteva huomioiminen kuulunee hyvän käytöksen kriteereihin kaikkialla maailmassa.
Nybergin vastine antoi ymmärtää minun mitätöivän kansallisia piirteitämme. Faktojen toteaminen ei ole arvottamista – mitätöintiä tai ylistämistä. Suomalainen kansainvälisyys ei voi eikä saa olla vain muutamien maailmalla menestyneiden suomalaisten harteilla vaan jokaisen suomalaisen vastuulla arjessa niin kotimaassa kuin maailmalla liikuttaessa.
Tie aitoon kansainvälisyyteen kulkee sekä oman että muiden kulttuuristen erityispiirteiden tiedostamisesta, ymmärtämisestä ja arvostamisesta!